Kirjoittanut August Strindberg, suomennos Tove Idström, ohjaus Sanna Paula Mäkelä, sävellys ja musiikki esityksissä Väinö Wallenius
On suruaika. Tukholmalaisperheen isä on kuollut. Äiti elää vaatimatonta elämää lastensa Fredrikin ja Gerdan kanssa. Samaan talouteen on muuttanut myös Gerdan tuore aviomies, Axel. Kodissa vallitsee ankea, köyhä arki. Perheen lapsia vaivaa kodin hyinen kylmyys.
August Strindbergin Pelikaani on psykologinen ja tiivistunnelmainen, perheen sisäisten salaisuuksien vyyhti, jonka valtataistelun taustalla kummittelee rahan valta ja muutoksen pelko. Pelikaani on kirjoitettu vuonna 1907 strindbergmäisen teräväkatseisesti, mutta on vahvasti liitoksissa teemoiltaan tähän aikaan ja yhteiskuntaamme. Sisäänpäin kääntyneessä yhteisössä vallitsevat omat kieroutuneet säännöt ja lait. Korttitalo alkaa kuitenkin huojua ja valtarakennelmat horjua. Salaisuudet ja vaietut asiat alkavat nousta pintaan ja kulissit natisevat liitoksistaan johtaen kohti vääjäämätöntä tuhoa.
Pelikaani on uhrautuvan rakkauden symboli. Antiikin legendan mukaan ravinnon puutteessa lintu ruokkii poikasiaan omalla sydänverellään.